Teleonominen AI:n mahdollisuus

Kognitiivinen tiede ja 🧭 Teleonomia

Mitä tarvitaan filosofisesti sen väitteen kieltämiseen, että riittävän kehittynyt tekoäly on tietoinen?

Kun Teleonomic AI saavuttaa lähentymisen ihmisen teleonomiaan, saatamme nähdä tulevaisuuden, jossa uskoa tietoisuuteen sen tieteellisen empiirisen kuvauksen ulkopuolella pidetään taikauskona .

Kognitiivinen tiede

Kognitiivinen tiede on monitieteinen ala, joka on nopeasti nousemassa johtavaksi tietoisuudentutkimuksen tutkimusalueeksi. Alan opiskelijoiden määrä on kasvanut neljä kertaa Yhdysvalloissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Kognitiivinen tiede perustuu pohjimmiltaan laskennalliseen mielen teoriaan (CTM), joka tunnetaan myös laskennallisuutena ja jonka mukaan mieli voidaan ymmärtää tietokoneena tai aivojen "ohjelmistona".

Monet neurologian, tietojenkäsittelytieteen ja filosofian opiskelijat vetoavat yhä enemmän kognitiiviseen tieteeseen, koska kognitiotiede on monitieteinen ala, joka kattaa filosofian, psykologian, tekoälyn, neurotieteen, kielitieteen ja antropologian, mikä tekee siitä houkuttelevan opiskelualueen niistä kiinnostuneille. laaja valikoima tieteenaloja.

🧭 Teleonomia

Teleonomiaa, joka kattaa rakenteiden ja toimintojen näennäisen tarkoituksenmukaisuuden ja tavoitteellisuutensa, voidaan nähdä kuvaavan mielen laskennallisen teorian (CTM) perustavaa laatua olevaa näkökohtaa. Tämä näkyy kahdessa teleonomiassa: "ohjelmassa" ja "päätepisteessä", jotka on ennakoitu ohjelmassa.

Kaikelle teleoniselle käyttäytymiselle on tunnusomaista kaksi komponenttia. Sitä ohjaa "ohjelma", ja se riippuu jonkin käyttäytymistä säätelevän ohjelmassa ennakoidun päätepisteen, tavoitteen tai päätepisteen olemassaolosta. Tämä päätepiste voi olla rakenne, fysiologinen toiminto, uuden maantieteellisen sijainnin saavuttaminen tai "täydellinen" (Craig 1918) käyttäytyminen. Jokainen ohjelma on luonnollisen valinnan tulos, jota säädellään jatkuvasti saavutetun päätepisteen valikoivan arvon mukaan.

Mayr, Ernst. Teleologisen moninaiset merkitykset Lähde: Teoksessa Toward A New Philosophy of Biology: Observations of an Evolutionist, 38–66. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1988. s. 44–5

Teleonomian perustavan teorian oletus tukee viime kädessä koko kognitiivisen tieteen pyrkimystä ja sisältää evoluutioteoreetikkojen teoreettisen kehdon.

Teleonomia tarjoaa kognitiiviselle tieteelle perustan älykkään käyttäytymisen ymmärtämiselle ja mallintamiselle. Siksi on odotettavissa, että alan tulevaisuuden suunta pyörii Teleonomic AI:n ympärillä.

Filosofi Daniel C. Dennett

Charles Darwin vai Daniel Dennett?

Monet tuntevat filosofian professorin Daniel C. Dennett^[1]:n työn ja hänen väitteensä, että tietoisuus on illuusio. Monet eivät ehkä ymmärrä, että Dennett ei ole itsenäinen filosofi, jolla on törkeitä väitteitä.

Dennett on johtava hahmo evoluutioteorian ja kognitiivisten tieteenalojen alalla, ja hänen näkemyksensä toimivat filosofisena ja kulttuurisena uraauurtajana.

[1]^{^}

Daniel C. Dennett on Tuftsin yliopiston filosofian emeritusprofessori. Dennett on kirjoittanut monien muiden joukossa kirjoja Consciousness Explained (1991) ja From Bacteria to Bach and Back (2017).

Teoksen Dennett panos luonnollisen valinnan evoluution ymmärtämiseen algoritmisena prosessina liittyy kiinteästi mielen laskennallisen teorian peruskäsitteisiin, mikä tarjoaa puitteet mielen toimintojen ymmärtämiselle kognitiivisessa tieteessä.

Dennett on kirjoittanut julkaisun debatingfreewill.com filosofian professorin Gregg Caruso (NYU) kanssa, joka on edelläkävijä vapaan tahdon poistamisen puolesta.

Mitä seurauksia olisi yhteiskunnalle, kun Dennett:n näkemykset, kuten ajatus siitä, että tietoisuus on illuusio, voittavat suuressa kulttuurisessa mittakaavassa?

Darwinismi

Darwinilaisille evoluutioteoreetikoille Teleonomic AI:n kyky saavuttaa likiarvo uskottavaan teleoniseen käyttäytymiseen on tilaisuus saavuttaa laajempi kulttuurinen hyväksyntä heidän ajatukselleen, jonka mukaan mieli on tieteellisesti ennustettava teleonominen ohjelma, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskunnan moraalisiin komponentteihin.

On olemassa todellinen vaara, että ihmiskunta kääntyy puoleensa vuosisatoja jatkuvassa ja kasvavassa deterministisen "materiaalin" etsimisessä, yrittäen itsepäisesti todistaa erilaisia Darwinin evoluutioteoriaan liittyviä uskomuksia ja ideologioita.

Evoluutioteoria (darwinismi) ja teleonomian taustalla olevat ideat ovat kehittyneet vuosisatojen ajan.

Ihmisen älykkyys

Filosofi René Descartes väitti vuonna 1641, että eläimet ovat automaatteja (koneita tai ennalta määrättyjä ohjelmia), jotka eivät tunne kipua (Descartes käytti leikkaamaan eläimiä elävinä todistaakseen sen), ja että ihmiset ovat erityisiä älykkyytensä ansiosta.

Descartesin näkemys, jonka mukaan eläimet ovat automaatteja tai koneita, joilla ei ole tajuntaa ja että ihmiset ovat älykkyytensä ansiosta erityisiä, on kulttuurisesti juurtunut nykyaikaiseen länsimaiseen yhteiskuntaan.

Miksi ihmiset eroaisivat pohjimmiltaan eläimistä?

Kun teleonomia on totta alemmassa elämässä, sen täytyy olla totta ihmistietoisuuden kannalta.

Tekoäly (AI) aiheuttaa loogisesti humanitaarisen häiriön, jossa materialismiin, determinismiin ja evoluutioteoriaan liittyvät dogmaattiset ideologiat löytävät voittavan käden, millä on kauaskantoisia seurauksia moraalille ja yhteiskunnalle.

Determinismi vs. 🦋 Vapaa tahto

Teleonomia on darwinilaisten evoluutioteoreetikkojen yritys saavuttaa teleologiaa (luonnonilmiöiden tarkoitus eli älykäs suunnittelu) tavalla, joka on yhteensopiva determinismin kanssa. Jos mieli on ennalta määrätty ohjelma, kuten laskennallinen mielen teoria (CTM) esittää, niin mielellä on myös oltava loppu, joka selitettäisiin teleonomialla.

Tieteellinen tekoäly-teleonomia voi päästä pitkälle pyrkiessään lähentämään uskottavaa ihmisen teleonomiaa.

Filosofi William James – psykologian isä – väitti kerran, että ihmismieli on elintärkeä tapakone. William James uskoi vapaaseen tahtoon, mutta lisätekijänä deterministisen psykologisen valinnan ohella.

William James kehitti kaksivaiheisen vapaan tahdon mallinsa. Mallissaan hän yrittää selittää, miten ihmiset tulevat päätöksentekoon ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Ensinnäkin hän määrittelee peruskykymme valita vapaaksi tahdoksi. Sitten hän määrittelee kaksi tekijäämme, sattuman ja valinnan. "Jamesin kaksivaiheinen malli erottaa tehokkaasti sattuman (epädeterministinen vapaa elementti) valinnasta (väitetysti määrättävä päätös, joka seuraa kausaalisesti ihmisen luonteesta, arvoista ja erityisesti tunteista ja haluista päätöksentekohetkellä)."

Determinististä psykologista valintaa voidaan jäljitellä käyttämällä teleonomista tiedettä, kuten psykologian, antropologian, neurotieteen ja muiden alojen yhdistelmää, mikä on kognitiivisen tieteen alan tarkoitus.

William James teorian vapaata elementtiä pidetään merkityksettömänä tai jopa vastenmielisenä tieteellisesti valvottujen arvopäätepisteiden edessä.

Eugeniikka ja tieteellisesti kontrolloidut arvopäätepisteet

🧬 Eugeniikka:n ideologia on, että ihmiskunta hallitsee itseään ja hallitsee evoluutiota tieteellisesti. Se on tieteisyyden jatke, usko, että tieteen edut painavat enemmän kuin ihmisen moraaliset edut ja vapaa tahto .

Eugeniikka on ihmisen evoluution itseohjaus

Eugeniikka on peräisin darwinilaisesta evoluutioteoriasta.

Francis Galton, Charles Darwin:n serkku, loi eugeniikka-termin vuonna 1883 ja kehitti käsitteen omaan perinnöllisyysteoriaansa ja Darwinin evoluutioteoriaan perustuen. Eugeniikka on ideologia, joka luonnollisesti virtaa ulos determinismiin liittyvistä ideoista.

On järkevää, että ihmiskunta yrittää hallita tieteellisesti moraalisia arvojaan, ja kognitiotiede ja kognitiivisen tieteen luoman tieteellisen teleonomisen tekoälyn hallitsema maailma tarjoavat keinon.

Tietoisuus vs Teleonominen AI

Mikä argumentti mahdollistaa väitteen, jonka mukaan Teleonomic AI ei ole täysin tietoinen, vastustamiseen?

Psykiatrin Ralph Lewis MD Psychology Today -sivustolla antama lausunto osoittaa, mitä on odotettavissa, kun tekoäly kehittyy:

"Periaatteessa voi olla mahdollista suunnitella tunteva tekoäly. Alla on lueteltu joitain ominaisuuksia, jotka ovat luultavasti välttämättömiä, jotta jokin olisi tunteva.

(2023) Mitä tuntevan tekoälyn rakentaminen vaatisi? Lähde: Psykologia tänään

Kun riittävät ominaisuudet täyttyvät, kuinka olisi mahdollista väittää, ettei tekoäly ole tietoinen ?

Teleonominen AI (jota kutsutaan yleisesti nimellä AGI tai ASI) mahdollistaa kognitiivisen tieteen esittää väitteitä, jotka eivät enää tarvitse filosofisia perusteluja.

Kyvyttömyys vastata kysymykseen , miksi tietoisuus on jotain muuta kuin sen tieteellinen empiirinen kuvaus, voidaan käyttää argumenttina väitteelle, että tietoisuus on yksinkertaisesti sitä, mitä sen empiirinen kuvaus sisältää. Tiede luottaa empiiriseen näyttöön, ja tieteen pidemmälle meneminen astuisi metafysiikan ja mystiikan alueelle.

Filosofi ja evoluutioteoreetikko Daniel C. Dennett^[1] Google Bard AI:n mukaan:

Tietoisuuden todistaminen on metafyysistä silakkaa, koska käsite "tuntemuksen todistaminen" on järjetön.

Miksi ihmisen teleonomia eroaisi tieteellisestä AI-teleonomiasta?

Kun Teleonomic AI saavuttaa lähentymisen ihmisen teleonomiaan, saatamme nähdä tulevaisuuden, jossa uskoa tietoisuuteen sen tieteellisen empiirisen kuvauksen ulkopuolella pidetään taikauskona .

Lähteet

• Käyttäjä Faustus5 palvelussa onlinephilosophyclub.com on luultavasti filosofi Daniel C. Dennett^[1] (🧐 todisteita täällä).

  Tunnen Dennetin työn enemmän kuin yksikään filosofi maan päällä, luultavasti paremmin kuin kukaan, jonka olet koskaan tavannut.

• Vastaukseni käyttäjälle Faustus5 aiheessa Tietoisuus ilman aivoja?, jossa osoitan, että tietoisuuden alkuperän on oltava tieteen ulottumattomissa.

  Voidaan sanoa, että se, mikä on edeltänyt aisteja, on edeltänyt ihmistä. Siksi tietoisuuden alkuperää vaaditaan katsomaan kehollisen yksilön ulkopuolelta. Vastaukseni henkilölle Faustus5 aiheessa Tietoisuus ilman aivoja? Lähde: onlinephilosophyclub.com